Hei, nyt siis pääsette ensimmäisen osan kimppuun.
You know that I love comments ♥
Natalie Mathrell katsoi suu ammollaan juuri ostamaansa 'Huvilaa'. Häntä oltiin jälleen
huijattu. Olisi pitänyt kuunnella isän neuvoja asuntomyyjistä silloin kauan aikaa sitten. 'Ikinä ei saa ostaa mitään näkemättä sitä ensin!' Natalie pyyhkäisi kyyneleen pois poskeltaan ja asteli rohkeasti kohti uutta kotiaan.
Isä ei olisi enään koskaan häntä täällä auttamassa, eikä sen kummemmin äitikään.
Natalie päätti hukuttaa ikävänsä kuntoiluun - olisihan kuntoilusta apua tulevaisuudessakin, ainakin toivottavasti.
Natalie ryhtyi etsimään itselleen sopivaa työtä ansaittuaan ensin pari kuntopistettä.
Rikollisuusala iski ensimmäisenä silmään - siihen hän ei ryhtyisi. Isä ja äiti häpeäisivät silmät päästään siellä taivaassa, jos huomaisivat tyttärensä alentuneen sellaiseen.
Ravintola-alalle Natalie olisi voinut lähteä, mutta hän huomasi kuitenkin jotain paljon parempaa.
Sotilasura, se olisi juuri oikea ammatti Natalielle. Isä oli aina käskenyt häntä hankkimaan hyvä palkkaisen miehen, mutta salaa isä oli sanonut äidille, että hän olisi halunnut pojan, josta tulisi kunniakas sotilas, joka hankkisi suvulle rahaa. Natalie ei voisi muuttaa itseään pojaksi, mutta sotilaaksi hän voisi aina ryhtyä!
Työnhaussa ja kuntoillessa tuli nälkä, joten Natalie päätti ryhtyä kokkailemaan. Hän ei ollut ehtinyt tarttua kokkikirjaan, joten hän tyytyi valmistamaan pikaruokaa.
Syötyään ateriansa Natalie kävi pitkälleen ja antoi ikävän vihdoin iskeä. Hän itki vuolaasti kerratessaan menneisyyttään:
Natalien isä ja äiti olivat hyvin maineikkaasta ja rikkaasta suvusta. Heitä vainottiin ja siksi Natalien lapsuuteen liittyi paljon muuttamista paikasta toiseen. Natalie muisti hyvin elävästi tummapukuiset miehet, jotka pyörivät hänen ympärillään jatkuvasti. Natalie oli turvassa, minne ikinä hän menikään. Eräänä iltana, kun vartijat viettivät vapaa-aikaa alakerrassa ja Natalien äiti ja isä olivat laittamassa tytärtään nukkumaan alkoi kuulua pauketta ensin alakerrasta - sitten askelia portaikosta - ja lopulta Natalien makuuhuoneen ovi avautui. Natalie onnistui pakenemaan ikkunasta, mutta lapsen vanhemmat olivat jääneet estämään pahoja miehiä. Natalien juostessa pihamaan poikki hän oli kuullut äidin itkun ja kaksi laukausta. Natalie juoksi perhetuttavien luokse ja he ottivat lapsiparan mukaansa ja pakenivat kauaksi. Muutama viikko sitten Natalie oli saanut kirjekuoren pankista, jossa oli 20 000 simeleonia, saman tien Natalie oli lähtenyt omille teilleen: Ostanut asunnon ja aloittanut oman elämän.
Natalie päätti ryhtyä elämään omaa elämäänsä. Enää hän ei murehtisi vanhempiensa perään.
"Elämä on nyt ja tässä!" hän karjaisi itselleen ja suuntasi askeleensa kohti kaupunkia.
Kaupungilla ei miehiä näkynyt, ainoastaan tämä salaperäinen ukkeli pensaikossa..
Naiskauneutta löytyi kuitenkin, tämäkin naikkonen sopisi sukuun mainiosti. Natalie ryhtyi juttelemaan naiselle ja pian heistä tulikin ystävykset.
Kauempaa Natalie ei joutanut kaupungilla olemaankaan - aamulla olisi ensimmäinen päivä töissä ja Natalie halusi tehdä vaikutuksen pomoonsa.
Aamulla kello kuusi Natalie seisoi reippaana ulkona odottamassa kimppakyytiä.
Anna minulle voimia isä
Ensimmäinen työpäivä ei mennyt putkeen - töissä kaikki olivat naureskelleet Natalielle päin naamaa. Natalie totesi nähneensä tarpeeksi - hänestä ei tulisi ikinä sotilasta.
Natalie yritti katsella sopivia työpaikkoja lehdestä, mutta mitään ei löytynyt joten Natalie joutui tyytymään nykyiseen työhönsä.
Natalie huokaisi surkeana ja nappasi postilaatikosta laskut. Hän maksoi ne samantien.
Illemmalla Natalie soitti taksin - ja suuntasi jälleen kaupungille.
Kyllä minä miehen löydän, kunhan tarpeeksi kauan jaksan etsiä
Kaupungilla ei taaskaan ollut muita miehiä kuin tämä salaperäinen koukkunokka. Herra tunki Natalien kanssa samaan shakkipöytään ja sanoi jotain tämän tapaista:
"Tuoksut hyvältä nokkaani, äitisikin tuoksuu varmasti oikein hyvältä"
Natalie työnsi pöydän päin miestä ja karjui vihaisena.
"Sinä et tiedä äidistäni yhtään mitään!"
Sitten hän juoksi pois
Kotona Natalie pureskeli mietteliäänä leipäänsä.
Se sika! Miten se kehtasi yrittää iskeä minua tuolla tavalla!?
Natalie päätti purkaa vihansa kuntoiluun, hänen pitäisi muutenkin saada paljon enemmän lihasmassaa, jotta hän pärjäisi työssään.
Samalla hän mietiskeli mies asioitaan. Tänäänkin kaikki oli mennyt pieleen.. Löytäisikö hän koskaan rakastavaa miestä rinnalleen?
Viikot kuluivat ja Natalie alkoi olla epätoivoinen miesasioidensa kanssa. Kunnes eräänä iltana..
Niko Lasse - tämä komistus kuvassa - marssi Natalien etupihalle. Natalie ryntäsi hirmu vauhtia ulos. (Huomaa ovi ja neidin asu ^^')
Seuraavana iltana Natalie rohkeni soittaa Nikolle. He juttelivat tovin puhelimessa ja sitten Natalie kutsui komistuksen luokseen.
Niko saapui paikalle kuin salaman iskusta ja he aloittivat jutustelun, joka eteni pieniin halauksiin ja siitä suudelmiin ♥ (Aww.. parilla oli kolme salamaa ♥ )
Seuraavana aamunakin Natalie päätti kutsua Nikon luokseen. Ja miekkonenhan suorastaan ryntäsi paikalle.
Intohimoisten suudelmien jälkeen Natalie keräsi kaiken rohkeutensa kysyäkseen..
..Voisiko Niko muuttaa hänen luokseen ja Niko.. tietenkin..
SUOSTUI ♥
Niko toi talouteen 5 000 simeleonia ja kun Nataliella oli ennestään muutama tuhat jäljellä päätti pari hieman sisustaa taloaan.
Taloon tuli yksi huone lisää ja sitä sisustettiin hieman sievemmäksi. Tällaiselta mökki näyttää ulkoapäin.
Taloesittely tulossa erikseen :>
Ja tässä on Niko pikkuruisen muodonmuutoksen jälkeen :> Eikös ole aika komea?
Sinä iltana pari nukkui ujosti vierekkäin, mutta aamulla Natalie uskaltautui hieman ehdottelemaan köh.. läheisempää kontaktia ^^' Ja varmaan arvaattekin, mihin tämä kuhertelu johti?
Ja loppuun vielä suloinen kuva nuoresta parista ♥
Niin, anteeksi kun en maininnut, Natalielle tehtiin myöskin pienoinen kampauksenmuutos jossain välissä ^^'
Tässäpäs oli tämä lyhyehkö ensimmäinen osanen. Anteeksi kun en niin kamalan tarkasti kuvia räpsinyt Natalien ylennyksistä tai ystävistä, ensi osassa on paljon enemmän asiaa ja kuvia :>
Comments?